Eroon kaurapuuro-traumoista!

Pakko sanoa, oon vähän ylepeä itestäni! Keitin itse kaurapuuroa (joka oli kylläkin pikakaurapuuroa) ja söin jopa koko lautasellisen! Mä olen ollut tosi.. miten sen nyt sanois.. skeptinen, siis kaurapuuroa kohtaan. Se mistä se johtuu, juontaa mun lapsuudesta, kun meidän isä oli lapsenvahtina mulle ja serkulleni.  

Elettiin varmaankin vuotta 1996, kun eräänä kauniina kesäpäivänä äiti lähti töihin ja jäimme serkkuni ja isäni kanssa kotiin. Isä halusi tehdä meille tytöille hieman välipalaa, ja päätti sitten ruveta väkertämään kaurapuuroa. Sanotaan tähän väliin että meidän isä myöntää itsekin ettei ole mikään masterchef. No, kaurapuuro oli tuloillaan, ja sitten kuuluu "HUPS"! Puurokattilaan lorahti "vähän" liikaa suolaa. Fiksuna miehenä meidän isä käski korjata makua sokerilla, mutta sokeri oli loppu. Tästä päästään siihen karmeaan vaiheeseen, nimittäin: ei-niin-fiksuna miehenä kaappeja pengottuaan, isä käski käyttää vaniliinisokeria sen uupuneen sokerin sijaan.. Voitte varmaankin kuvitella sen karmaisevan combon..

Sen jälkeen olen syönyt kaurapuuroa näiden vuosien aikana vain muutaman hassun kerran - vain ja ainoastaan jos se on ollut meidän äidin tekemää. Nyt sitten ajattelin, että koska on tämä ruokaremontti meneillään, niin voisin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tsempata. Reippaana tyttönä tartuin puhelimeen ja soitin äidille: "Eiks se ole niin että mikään kysymys ei ole tyhmä kysymys? Hyvä. Miten mä teen kaurapuuroa?" Puhelun jälkeen aloin tuumasta toimeen, ja hyvää tuli!

Pakkohan sitä oli hehkuttaa äidille :)

Mietin että perinteisen voinapin, sokerin ja maidon sijaan laittaisin kaurapuuron päälle jotain muuta.. Mielessä kävi mehukeitot, hillot, hedelmät, marjat ja pähkinät, mutta mitä muuta? Mitä te laitatte oman kaurapuuronne päälle? Antakaa ideoita! :)